Lasten ja vanhusten puutarha

Olipa kerran idea rakentaa puutarha koululaisten kanssa, niin että se laitettaisiin johonkin hienoon paikkaan kaupungissa. Suunnitelma eteni matkan varrella ja kaverin loistovinkistä oivallettiin, että puutarha olisikin idyllisintä tehdä vanhainkodin pihalle. Tiedättehän lapset ja vanhukset… Kouluistahan puuttuu resursseja, ja sitten on vanhusten passivoitumista, merkityksellisyyden puutetta ja yksinäisyyttä. Varmaan vanhuksille voisi olla melkein kuin uusi elämä päästä osaksi lasten puutarhaprojektia!

Lähetin ehdotuksen sähköpostitse Tampereen steinerkoululle. Sieltä vastasi opettaja Lenita Rintala, jonka tulevan 3 A -luokan kanssa päästäisiin ryhtymään tositoimiin.

Olin keväällä työharjoittelemassa koululla, ja teimme samalla pienryhmätyönä muksujen kanssa suunnitelmat kasvatuslaatikoita varten. Huomasin saavani kiitosta siitä, että tunnit saattoivat olla parempia kuin välitunnit, koska sai itse päättää mitä piirtää. Suunnitelmista kehkeytyi erimallisia laatikoita, tuuliviirejä, linnunpelättejä, satokasveja, lihansyöjäkasveja ja perhosia houkuttelevia kasveja. Erityisen ihana idea oli viedä vanhuksille myös sisäkasveja, jos kaikki eivät pystyisi kulkemaan ulos asti puutarhaa ihastelemaan.

Aivan erityisen ylpeä olin tästä erään oppilaan suunnitelmasta: oppilas piirsi ensin nuijan, jolla hajotti laatikon. Sanoin, että siitä pitää kerätä laudat talteen, niin niitä käytetään uuden laatikon rakentamiseen. Siitäkös hän innostui, keräsi mielikuvituslaudat talteen ja piirsi mahtavan Tammipylvään kasvatuspyramidin ja suunnitteli, että siellä voisi kasvattaa auringonkukkia, jotka sitten voisi hajottaa nuijalla. Näin auringonkukista saataisiin kultapölyä, josta voi sitten tehdä kultaharkkoja, ja kultaharkot voi myydä ja saada paljon rahaa! Sanoin, ettei hajotetuista auringonkukista tule kultapölyä, vaan auringonkukan siemenmurskaa. Hän ei siitä lannistunut vaan keksi, että voimme sitten hajottaa auringonkukkia nuijalla, saada siitä siemenmurskaa ja syöttää niitä linnuille. Eikö olekin nerokasta? Jätän kertomatta, mikä suunnitelma lintujen varalle oli.

Luokka kävi keväällä 2016 vierailulla Tampereen Kotilinnasäätiön tiluksilla tutustumassa paikkaan ja sen asukkaisiin. Puutarha tullaan siis viemään keväällä 2017 vanhusten asuntolan pihalle ja jätetään kesäksi heidän hellään huomaansa. Se on erinomaisen kätevää siitäkin syystä, että kesäisin lapset ja koko koulun henkilökunta ovat kesälomalla, eikä koululla olisi ketään hoitamassa kukkarukkia.

Laatikot rakennettiin tänä syksynä. Rakentaminen oli välillä aivan huippua, niin että kisattiin lähinnä siitä kenen vuoro on naulata tai sahata. Kyllä muksut tykkäävät päästä tekemään! Joskus taas rakentaminen oli yhtä taistelua. Muksut eivät aina halunneet tehdä laatikoita, vaan esimerkiksi leikkiä tornissa. Huomasin, että jos lapsukaiset päästää leikkimään torniin liian lepsusti, niin siitäkös se yltyy, ja kohta kukaan ei ole enää rakentamassa laatikoita.

3anaulaa

3aisolaatikko

Laatikot rakennettiin kahdessa viikossa aamupäivätunneilla. Toisella viikolla lapset keksivät alkaa veistellä ylimääräisistä puupaloista omiaan: rakentui älypuhelinpalikoita, mitkä sisälsivät Pokemon Go -juttuja. Ja lentokone, jonka sain lahjaksi yhdeltä oppilaalta. Se oli kaunista.

Laatikoiden rakentamisen yhteydessä opeteltiin mittaamista, laskutoimituksia ja suunnitelmien piirtämistä. Laatikot saatiin määräaikaan mennessä kasaan nauloilla, vasaralla, sahalla, mittanauhalla, kynällä ja kulmaviivaimella, ja niitä tuli lasten suunnittelemina muutamaakin eri mallia. Kolme suorakaiteen mallista, yksi pöydänmallinen ja yksi ällistyttävä pyramidi.

csm_3alaatikot_a267d7eca1

Seuraavaksi muksut loihtivat laatikoiden ympärille satuja, jotka maalataan ja askarrellaan myöhemmin maisemiksi tuleville kukkasille.

Blogiteksti löytyy myös Tampereen Steinerkoulun sivuilta:
Categories: Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Heikin elävälle muistolle

Heikki Attila lähti ajasta ikuisuuteen tänä keväänä kukkeimpina ensimmäisinä kesäpäivinä. Heikki omisti elämänsä pyyteettömään palvelukseen ihmisten ja elämän hyväksi, sekä maailman kestävän tulevaisuuden turvaamiseksi. Vuonna 2014 toteutettu Haist’ Kukkanen kaupunkiviljelyprojekti oli alunperin Heikin idea ja unelma. Heikin laatikot ovat vielä tallella ja olemme tuoneet niitä Hirvitalon pihalle. Tämä on avoin kutsu istuttaa Heikin laatikoita hyville sijainneille Pispalaan. Heikki istutti maailmaan tulevaisuutta vielä viimeisinä päivinään ja näin me voimme puolestamme muistaa Heikkiä, istuttamalla sitä unelmaa jälleen uuteen kasvuun.

Laatikoita on tällä hetkellä Pispalan Nykytaiteen keskuksen, eli Hirvitalon (Hirvikatu 10, 33240 Tampere) pihalla 9 kappaletta, vieressä on multaa ja purkissa siemeniä. Tänä kesänä ehtii vielä istuttaa esimerkiksi kehäkukkaa, pinaattia, retiisejä, salaattia, rukolaa ja esikasvatettuja taimia. Hirvitalolle voi tuoda lahjoituksena lisää multaa, siemeniä ja taimia. Laatikoiden pohjalle kannattaa laittaa esimerkiksi pahvia tai tehdä käytetyistä multasäkeistä pohja, ettei maaperän ruohot valtaa alaa istutetuilta kukkasilta, ruohoille on ihan riittävästi tilaa muuallakin. Muistakaa tehdä pohjaan reikiä että ylimääräinen vesi pääsee valumaan pois ja maaperän pieneliöt pääsevät osallistumaan. Jos laatikot loppuvat haemme niitä lisää Onkiniemestä. Toivomme että ilmoitatte laatikoiden sijainnit sähköpostiimme, suomentalkoot(at)gmail.com. Kiitos!

20140611_125743

Lokinpuisto, Iidesranta

 

Categories: Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Spektrofotometri

Ympäristömme molekyylimaailma kätkeytyy silmänkantamattoman taakse, arvoituksen verhoon. Voimme vain arvailla mitä ravintoaineita tai haitta-ainepitoisuuksia sisältää kadun varrelta kerätty vuohenputki, tai Intiassa torjunta-ainein kasvatettu teepensaan lehti. Kuinka puhdasta on lähijärven uimavesi, tai ilma jota hengitämme? Voisimme lähettää näytteitä kysymyksistämme tutkimuslaitoksille, mutta heillä ei taida olla aikaa, tai se on varmasti liian kallista. Voisinko siis itse tutkia molekyylejä? Laboratorioiden tutkimuslaitteet lienevät hintaluokaltaan jossain kaukana saavuttamattomissa, mutta mihin asti kotikemisti pääsee? Heikki muisti saaneensa joskus linkin kaveriltaan edulliseen tee-se-itse tutkimuskojeeseen: Public Labin open-source spektrofotometriin.

Wikipediasta: ”Spektrofotometri on laite, joka mittaa aineiden sähkömagneettisen säteilyn absorptiota eri aallonpituuksilla. Aineen absorptio tietyillä aallonpituuksilla riippuu aineen kemiallisesta koostumuksesta.”
Eli kun valo kulkee näytteen läpi, tietyt kemialliset yhdisteet absorpoivat tiettyjä valon, eli sähkömagneettisen säteilyn, aallonpituuksia. (Näkyvässä valossahan on siis kaikki sateenkaaren värit, eli sähkömagneettisen spektrin aallonpituudet suunnilleen väliltä 350-700 nanometriä.) Valo jatkaa matkaansa hilan läpi, jonka pienenpienet yhdensuuntaiset raot hajottavat valon värispektriksi, eli sateenkaareksi. Sateenkaari kuvataan, tietokone analysoi datan ja esittää sen kaaviokuvana. Nyt tästä kaaviokuvasta voimme lukea esimerkiksi kuinka voimakkaasti spektrissä on sinistä, -tai kuinka voimakkaasti vihreää sävyä, ja kun muistamme että näytteessä olleet kemialliset yhdisteet ovat vaikuttaneet spektriin absorpoimalla tiettyjä aallonpituuksia, eli tiettyjä värejä, voimme sateenkaaren värisävyjä tarkastelemalla päätellä jotain näytteen kemiallisesta koostumuksesta.

Tilasimme laitteen, Desktop Spectrometry 3.0, yhdistyksellemme (vain 45e+rahdit jenkeistä+älytön tulliselvitysurakka) ja rakensimme sen sivuilta löytyvien ohjeiden mukaisesti, hilana toimi dvd-levystä askarreltu palanen, runkona pahvi ja kuvauslaitteena webcami, odotukset olivat suuret.
Kuvittelin itseni valkoisessa takissa tutkimassa tärkeänä sateenkaarista löytyviä mineraalien jälkiä.

Petyin siis kun selvisi etten ihan noin vain laittaisi sukkahikeä koeputkeen, osoittaisi siihen fikkarilla20150827_131030 valoa ja paljastaisi sateenkaarikaaviosta sen kätketyt salat. Luin netistä, että jos näytteessä on
useampia yhdisteitä, sekoittuu sen spektri todennäköisesti sen verran että datan analysointi kaaviosta käy käytännössä mahdottomaksi. Laite olisi lisäksi kalibroitava ensin fluorisoivalla valolla, tarkoittaakohan se uv-lamppua? Sen lisäksi on hommattava ainakin vihreä laser, tasasivuinen näytepullo ja kosolti perehtymistä. Paketista ei siis saanut kaikkea valmiina ja aloittelevan laborantin on jatkettava tunnollisesti askel kerrallaan itse eteenpäin. Public Labin sivuilta löytyvät selkeät ohjeet etenemiseen, mutta navigointi sivulla on hankalahkoa. Jos joku toinenkin on lähtenyt kokeilemaan, niin tänne on näin aluksi hyvä löytää: How do you test liquid or solid samples with your DIY Spectrometer?

Konseptiin kuuluu http://spectralworkbench.org/ , joka on open-source sivusto saatujen spektrien analyScreenshot - 27.08.2015 - 13.14.50sointiin, kaavioiden piirtämiseen, ja se toimii databasena referenssikaavioiden jakamiseen. Laitteella saatujen tulosten analysointiin tarvitaan nimittäin referenssikaavioita, esimerkiksi kaaviokuva siitä millaisen jäljen glukoosi jättää sateenkaareen. Näin voimme esimerkiksi tarkastella millaisia jälkiä tutkittavasta sateenkaaresta löytyy ja verrata niitä kirjallisuudessa jo varmistettuihin glukoosinjälkiin.

Miten käy kun lapsekkaat kuvitelmat ympäröivän fyysisen maailman tutkimisesta, omista kyvyistä ja open-source teknologiasta kohtaavat realismin? Aiomme ihan ite ja pienellä rahalla selvittää mitä aineita löytyy kaappiin unohtuneesta intiaanisokerista. Aloitamme perehtymällä spektrofotometriin, ja jos huomaamme ettei laite riitä tutkimustyöhön, otamme selville kuinka meidän on kehitettävä kotilaboratoriotamme. Olemme kuulleet huhuja että seuraava huomionarvoinen laite on TLC-kit, eli ohutkerroskromatographi. Siitä lisää seuraavissa jaksoissa, matka silmänkantamattomiin jatkuu omassa erityisessä blogissaan: Hiukkastentie.

Screenshot - 27.08.2015 - 13.33.08

Categories: Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Kesäkuvia 2014

Categories: Ei kategoriaa | 1 kommentti

Kasvulaatikoiden kuvaus ja tilannearvio 09-08-2014

Kävimme katsomassa kasvulaatikoita, mistä alla oleva raportti kertoo. Hyvältä näyttää! Satoa on jo poimittavissa! Salaattia runsaasti sekä yrttejä. Tomaatit, kesäkurpitsa ym. saavat jatkaa vielä kasvuansa.

Muutamissa laatikoissa kasvu ei ollut hyvää. Nämä laatikot tullaan poistamaan ja ensi vuonna samalle paikalle ei laiteta laatikoita. Kokeilu osoittaa otolliset paikat kasvulle.

1. Hirvikadun pysäkkihirvikatu

PAIKKA: valittu varjoinen paikka koivun alla. Lähellä liikennettä.

– Tomaatit suunnilleen OK, kukkivat niukasti vielä

– Kurkut kärsivät myrskystä, toinen kuoli

– oregano tai sitruunamelissa voi kohtalaisesti varjossakin

TILA: Laatikossa tilaa. Kaalit liian ahtaassa, eivät saa aurinkoa

KASTELU: ollut niukkaa Hirvitalolla oli vedensaanti vaikeuksia, nyt on vettä

SEURAAVAKSI: ehkä voisi laittaa pinaattia laatikkoon?

 

3. Omenakujaomenakuja

PAIKKA: lämmin etelärinne

TILA: Kaikki kasvaa todella upeasti

KASTELU: vedensaantivaikeuksia Hirvitalolta. Nyt kasteltu ja sade sunnuntaina

SEURAAVAKSI: Hieman voisi lisätä pinaattia

 

2. Vesanpuistovesanpuisto

PAIKKA: Lämmin niitty ihan keskellä. Ensi kerralla lähemmäs kastelijoita (Nurminen)

TILA: Kaksi laatikkoa tyhjänä eli herne ja kaura. Kehäkukka liiankin tiheä kasvusto.

KASTELU: Hyvin hoidettu

SEURAAVAKSI: Ehkä pinaatille 2 laatikkoa

 

4. Lokintaivallokintaival

PAIKKA:  Pyörätien reuna, pensasaidan eteläpuoli, kuuma paikka Iidesjärven rannalla

TILA:  Kaikki kärsi kuivuudesta, kukaan ei huolehdi, väärä paikka ensi vuodelle

KASTELU: Erittäin kuiva, jopa muurahaiset asettuneet asumaan

SEURAAVAKSI: ?

5. Sudenkatusudenkatu

PAIKKA: Sudenkadun mutkasta puron varrella sillan jälkeen kävelypolulla rauhallinen paikka

TILA: Tomaatti, punajuuri, salaatti ja kurkku voivat hyvin, Hernelaatikko tyhjä

KASTELU: Oli aika kuiva, Naapurin tyttö kastellut kyllä.

SEURAAVAKSI: Keskilaatikkoon pinaattia

                                                                                              

6. Annikinkatu, Osmonpuistoannikinkatu

PAIKKA: Kalju kohta nurmikossa kummulla

TILA: Tomaatit OK, herneet puuttuu, salaatti mennyt ehkä jäniksille?

KASTELU: Ei ole ihan OK, lisää vettä tarvitaan

SEURAAVAKSI: Pinaattia istuttamaan

 

7. Näkötorninäkötorni

PAIKKA: Näkötornin sisäänmenoväylä, hieman varjoinen

TILA: Mahtavasti kasvavat

KASTELU: Hyvin hoidettu

SEURAAVAKSI: Pikkuisen tilaa esim pinaatille

 

8. Koukkarinkatukoukkari1

PAIKKA: Kirkkopuisto suojainen, lämmin

TILA: Tomaatin kukinta valtava, paikallisia kasveja istutettu, kaikki kukoistaa

KASTELU: OK

SEURAAVAKSI: Sadonkorjuuta odotellen

 

10. Sorsapuisto Rantasorsapuisto ranta

PAIKKA: Kanahäkkien päädyssä, paljon sorsia ympärillä

TILA: Tomaatti OK, punajuuria syöty, ehkä sorsat?

KASTELU: Aika OK, Toni hoitanut

SEURAAVAKSI: Pikkusen tilaa pinaateille

 

11. Sorsapuisto kioskisorsapuisto kioski

PAIKKA:TILA: Koivun alla, hieman varjoistakin. Sorsat ehkä syöneet salaattia? Yksi sorsa oli lähestymässä.

KASTELU: Toni kastellut, jo aika kuivana oli

SEURAAVAKSI: Ehkä voisi laittaa pinaattia ja harso päälle?

 

12. Hautausmaantie, Kalevanharjuhautausmaantie

PAIKKA: Erittäin lämmin etelärinteen keto.

TILA: Hyvin kaikki kasvaneet

KASTELU: Hyvin kuiva. Vettä saa talon seinästä avaimella tai pihdeillä. Kastelimme runsaasti

SEURAAVAKSI: Lisää kastelua ja sadonkorjuuta

 

13. Squat Denadena

PAIKKA: Roskalaatikoiden oikealla puolen lämmin paikka radasta 20 m.

TILA: Kasvu loistavaa, poimin 3 kurkkua, lisää tulossa valtavasti Salvia kasvaa hyvin. Kahdesta kurpitsasta toinen mennyt, toinen kohta jalkapallon kokoinen

KASTELU: OK

SEURAAVAKSI: Sadonkorjuun juhlaa odotellessa.

 

14. Armonkallio Lapintie 28 v.p.armonkallio

PAIKKA: Lämmin etelärinne muuntajan kupeessa

TILA: Kuivana, tomaatit menestyneet, herneet poissa. Yrtit voi hyvin

KASTELU: Hoidettava useammin

SEURAAVAKSI: Pinaattia mahtuu

 

15. Koskenranta eteläsiltakoskenranta

PAIKKA: Kävelysillan kulmassa

TILA: Kuiva, ei mitään kasvua, Tallottu aivan tiukkaan ja tuhkakuppi. Kokeiluna hyvä, tulos huono

KASTELU: Irma kävi kastelemassa joskus, nyt ihan kuiva

SEURAAVAKSI: Poistetaan ensi tilassa?

 

16. Koskenranta Ylempi siltakoskenranta ylempisilta

PAIKKA: Muuntajalaitoksen seinämällä, vähäkulkuisen sillan kupeessa.

TILA: Kehäkukka melkein OK,

KASTELU: Irma kastellut, nyt aika kuiva

SEURAAVAKSI: Kastelua ja ehkä pinaattia

 

17. A-kilta Uramonkatua-kilta

PAIKKA: Pihapiiri saunan lähellä, puolivarjo

TILA: Mansikka voi hyvin ja maanpeitoksi laitettu salaatti suorastaan kukoistaa, poimin itselle, kun ei näytä kukaan muu hakevan

KASTELU: Hoidettu hyvin A-Killan toimesta

SEURAAVAKSI: Sadonkorjuuta ja salaatin jälkeen katetta.

Salaatti maistuu hyvältä, kiitos!

 

 

18. Hervanta, Orivedenkatu 13hervanta

PAIKKA:  Vuoden pihaksi valittu piha, keskellä pihaa

TILA: Erittäin hyvä, ekat herneet kypsyivät eilen. Kaali kituu – tilanpuute. Kaikki muut kukoistavat

KASTELU: Marjo hoitanut loistavasti

SEURAAVAKSI: Betoniseinälle ensimmäinen pystyviljelmä?

Raportin laativat: Toni ja Heikki

Suurkiitos kastelijoille ja naatiskellaan kasvun antimista! :)

Categories: Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Saa kastella! Tilannekatsaus jääkaudesta keskikesään.

Kaikki laatikot ovat paikoillaan, viimeiset taimet ja siemenet istutettiin heinäkuun ensimmäisellä viikolla. Heikki täytti vuosia, jääkausi on ohitse ja kesäaurinko paistaa. Meikällä on loma ja nyt kelpaa olla!

Jääkauden jäljiltä istutukset myöhästyivät, aikaisemmin istutetut tomaatit sinnittelevät hädintuskin hengissä ja lokit söivät herneet, haastavaa! Epäonnistumisista voi keksiä vaikka mitä luovaa. Mietimme että voisimme istuttaa mustiksi jääneisiin laatikoihin villiyrttejä ja laittaa mukaan opastetaulut niiden käytöstä.

Nyt kun aurinko paistaa kasvit tarvitsevat kasvuunsa paljon kastelua, saa kastella siis! Oma puutarhanhoitajamme ehtii kiertää eripuolilla Tamperetta sijaitsevia laatikoita rajoitetusti, paljon riippuu siis naapureista ja luonnonvoimista. Todellinen yhteisöllinen projekti ei tuo kaikkea valmiina vaan haastaa mukaan yhteiseen kasvuprojektiin. Toivottavasti saamme pitkän ja lämpimän loppukesän, peukut pystyyn ja sormet ristiin että kukkasista kasvaa kurkkuja ja kurpitsoita!

Kasvulaatikoiden sijainnit löytyvät kukkasten aarrekartasta: Kukkasten aarrekartta

Medianäkyvyys ja positiivinen palaute ylitti odotukset, kukkasista on uutisoinut ainakin YLE Uutiset, Aamulehti, Suur-Tampere ja Voima-lehti, kiitos peukutuksesta!

Laatikoita on ryhtynyt hoitamaan asiaan perehtynyt puutarhuri Toni Virtanen ja hän jatkaa tarkemmin raportointia laatikoiden tilanteesta täällä blogissa. Allekirjoittanut toivoo oppivansa lisää Tonin jutuista!

Tuomas

Categories: Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Talkootöiden taikomana

Viime keväänä istuskelin Denalla kera joukon hyvin ajatusrikkaita ihmisiä. Meillä oli idea ja halu luoda jotain merkittävää ja kaikille yhteistä, jotain joka osoittaisi suuntaa vääjäämättömällä tulevaisuudelle. Suuren kiinnostuksen vallassa pääsin vierestä katsomaan kuinka yhdistys nousi neitsytlennolleen. Ja ilokseni sain huomata runsaan ajatuksenjuoksun löytävän myös määrätietoisuutta. Projekti todella eteni. Siksipä olinkin onnessani päästessäni itsekin viimein auttamaan kaikessa tässä niin kovin uteliaisuutta herättävässä kudelmassa. Ja voi pojat, kuinka sitä sitten innostuukaan. Ihminen tarvitsee todelliselta tuntuvaa työtä.

Olin siis matkalla kohti keskikesää ja Tamperetta, kun Tuomas yllättäen ilmoitti kaipaavansa ylimääräistä käsiparia (ja selkälihasta) näiden kuuluisien laatikoiden liikuttelemiseen. Olin tietysti heti kiinnostunut ja hassusti hajonneen pakettiauton puksuteltua Tammelan torin kupeeseen lähdimme viettämään alkuiltaa multasäkit mukanamme. Olin hyvin innoissani koko kuviosta: saisimme ajaa kuin isotkin pojat yli nurmikon, kököttää huomiohaalareissa kivasti maalattuja laatikoita täytellen ja jutustella uteliaiden ohikulkijoiden kanssa hyvää sanomaa levittäen. Ja tietysti nähdä kokonaisuudessaan aivan uusi puoli Tampereesta, miten sen kuori todella rakentuu ja miten lopulta arkisestikin silmään osuvat elementit ovat aina päätyneet paikoilleen vasta jonkun toisen työpanoksen tuloksena.

SAMSUNGSaimme laatikot istutettua Sorsapuistoon, Kalevan harjulle ja Verkatehtaan puistoonkin, viimeisimmän kerätessä ohikulkijoiden suurta ihmetystä ja epäluuloakin. Mutta lopulta positiivinen ulosanti tuntui voittavan. Ihmisistä taitaa sittenkin pohjimmiltaan olla aika kivaa kohottaa tukensa viattomuudelle. Laatikoiden asetteleminen oli luovaa touhua, jonkinlaista ajatuksenlukua ihmisten kulkureittejä mittaillessa ja tulevan kasvuston näkyvyyttä arvaillessa. Jokainen paikka tuntui imaisevan ajatuksen omakseen, juuri omalla tavallaan, ja lannoitteella täytetty laatikko sulautui kuin maalattuna aina joka maisemaan. Tuolla se sointuu silmään vasten lammenrantaa, tuolla somistaa harmaan seinän betonilakanaa. Tahdoin, ja tahdon yhä nähdä tämän pysyvänä projektina, tahdon nähdä vekkulia värimaailmaa ja kasvavaa elämä ylistävän pienoispuutarhan aitona osana ihmisen kaupunkia, ihmisen kotia.

 

Työnteko livahti ohi kellon, ja kohta olikin yö. Olin hyvin tyytyväinen. Olin ollut auttamassa jotain ihan oikeasti tärkeää ja mielenkiintoista ja olimme saaneet paljon aikaan sen eteen. Nyt saatoin vain hymyillä ja uskoa ihmiseen ja siihen meille jokaiselle kuuluvaan haluun jakaa hyvää pitkin jalanjälkiämme. Lopusta, niin uskosta kuin sen tuloksestakin, vastaisi nyt vain kesä ja sen kulku ja ehkä vähän onnikin. Siunausten jälkeen hyppäsimme taas autoon ja huristimme voittajina kohti Pispalaa. Työ oli tehty ja vielä ehtisi nauttia hetken jalkapalloakin. Sitten koittaisi juhannus ja sitten toivottavasti se aurinko. Sen kanssa kun vain ehtisi vielä liittoutumaan.

Hyvää kesää kaikille, ja paljon hyvää uskoa! Sillä sopii ruokkia ahkeraa kättä ja katsella kiitosta. 

-Matias

SAMSUNG

Categories: Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Pyynikin Näkötorni

Pyynikin Näkötornille saatiin kyyti Suur-Tampereen toimittajalta Taru Oksaselta. Laatikot ja mullat olimme jemmanneet jo aikaisemmin lähistölle. Taivaalta tihutti vettä joten päätimme aloittaa munkkikahveilla, ihana Taru tarjosi. Heikki jutteli Munkkikahvilan pitäjän kanssa laatikoista joka ilahtuneena sanoi pitävänsä kasveista huolta kuin omista kukkasistaan.Kuva

Laatikoihin tulee ainakin tomaatteja ja pohdimme istuttaisimmeko myös kehäkukkia, niitä voi käyttää ihonhoitoon ja teenä mutta arvelimme etteivät ihmiset välttämättä osaa hyödyntää niitä. Saimmepa kuitenkin aatoksen että kehäkukkia voi poimia ihan vain antaakseen sen vaikkapa jollekulle ihanalle! Kukkien poimiminen kun on usein puutarhoista niin kovin kiellettyä. Näitä kukkia saa poimia!

Kun oli aika ryhtyä hommiin satoikin jo kaatamalla. Istutustouhuja ja meidän haastattelun voi lukea Suur-Tampereen jutusta 17.6 Yhteisöllistä satoa kaikkien poimittavaksi. Kiitos Taru!

Myöhemmin kävimme Näkötornilla vielä uudemman kerran Tittariinan kanssa, juuri munkkikahvilan sulkemisajan jälkeen. Saimme lämpimän pussillisen ylijääneitä herkkumunkkeja! Laitoimme paikalle vielä kaksi laatikkoa lisää.

Kuva

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tuomas

Categories: Ei kategoriaa | Avainsanat: , , , , , , , | 3 kommenttia

Ensimmäiset laatikot ovat paikoillaan!

Haist’ Kukkanen! Ensimmäiset laatikot asennettiin Tahmelan Omenakujalle! Tampereen kauneimman polun varrella kasvaa jo valmiiksi ihania omenapuita, joista saa vapaasti poimia omenoita, ja sieltä löytyy myös runsaasti syötäviä villiyrttejä. Nyt paikalla komeilee niiden lisäksi ensimmäiset kolme kasvulaatikkoa! Myöhemmin aiomme laittaa kujalle villiyrtti opaskyltin.

Omenakujalla oli mukana myös Voiman toimittaja Maria Karuvuori joka teki haastattelun kasvulaatikko idean isästä ja ahkerimmasta puuhamiehestämme Heikki Attilasta sekä Haist’ Kukkanen projektista.

Päivi hommasi meille lainaksi Pispalan kumppanuuden pakun ja Omenakujalta jatkoimme asennus urakkaa Sudenkadun ja Keihäskadun välisen sillan vierelle Kissanmaan tietämille, Lokinpuistoon Iidesrantaan, Vesanpuistoon Rantaperkiöön, Osmonpuistoon Annikin puutalokorttelin lähelle ja Pyynikin näkötornille. Ensimmäiset taimet istutettiin Omenakujalle ja Pyynikin näkötornille. Pyynikin näkötorni oli niin hieno reissu että se ansaitsee oman juttunsa, siitä lisää siis myöhemmin.

 

Categories: Ei kategoriaa | Avainsanat: , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Laatikon luominen

Kasvulaatikot on tehty kierrätetyistä VR-lavoista, muoto on tasasivuinen kolmio, yhden sivun pituus on 120cm ja korkeus 18-20cm, multaa menee 20cm korkeaan laatikkoon 125l. Laatikko on vuorattu sisältä muovein, ja eristetty maanpinnasta muovilla joka on kierrätetty multasäkeistä, samoista Kekkilän multasäkeistä joiden sisältö nyt muhii laatikoissa.

KuvaMietimme pitkään millaisen tekstin laittaisimme laatikoihin, jotenkin lyhyesti ja ytimekkäästi siitä tulisi ilmetä laatikon tarkoitus. Idea tuli eräältä yhteisölliseltä nettisivulta, nimittäin yhteinen.fi. Sivusto jakaa projekteja ja ylläpitää tapahtumakalenteria, se on vielä kehittelyasteella mutta juuri sellaiselle eri tekijöitä yhdistävälle sivustolle olisi tarvetta. Suomen Talkoot ry on mukana Tampereen ruohonjuuritason liikkeiden yhteistoiminnassa – Tila-ryhmässä, ja ensimmäisiä asioita mikä tuli ilmi oli ettemme oikeen tienneet toistemme toiminnasta. Sivusto joka yhdistäisi eri ruohonjuuritason toimijat ja ylläpitäisi tapahtumakalenteria olisi – aivan bueno! Se mitä yhteinen.fi sivuston tekijöistä tiedän niin tyyliä, taitoa ja monipuolista älykkyyttä ainakin luulisi löytyvän.

Ihastuimme ja kysyimme yhteinen.fi sivuston ylläpidolta lupaa käyttää Yhteinen sanaa: ”Ni mitenkä toi Yhteinen sana, voisko sitä käyttää niinku… yhteisesti?” :D Ylläpito suostui ja taisi vielä tykätä ideasta! Toivottavasti yhteinen sanasta kehkeytyy vielä meemi! <3 Lisäsimme vielä ”common food” että turistikin tajuaa ja symbolimme kehäkukan.

Haist’ Kukkasen laatikoita ei ole patentoitu, mallia saa käyttää ja kehittää edelleen. Laitamme tarkemmat ohjeet laatikoiden tekemiseen vielä myöhemmin.

Kuva

 

Categories: Ei kategoriaa | Avainsanat: , , , , , , , | Jätä kommentti

Pidä blogia WordPress.comissa.